Olipa kerran pienen pieni pitäjä nimeltä Taikaviitta, joka sijaitsee mahtavan kosken rannalla.
Yläjuoksulla on suuri järvi. Koski laskee suuren meren poukamaan.
Taikaviittaan pitäjässä asuu kolme noitaa. Heillä on pienoinen työpaja pitkänomaisella saarekkeella keskellä ärjyvää koskea. Siellä ei ole kukaan muu koskaan käynyt kuin nämä kolme noitaa.
Työpajassa he posauttelevat erivärisiä kuplia joiden välissä on satunnaisesti aikapommeja jotka inhottavasti pamahtaen räjähtävät. Nämä kolme noitaa käyvät työpajalla luudillaan joilla he lentävät ärjyvän kosken yli.
Vanhin noidista on Annika Taikakeppi, jolla on vaaleanpunainen lyhyt tukka. Kaksi noidista ovat kolmekymppisiä ja yksi heistä on melko tukeva ja on nimeltä Karro Velhontytär. Toinen kolmekymppisistä noidista on pitkäkasvuinen vaaleatukkainen Janina Alppila. Noitien työpajalla asuu heidän veikeä Morris-kissa, joka on aina hyvin kekseliäs.
Neljä vuotta sitten puoliksi kaljuuntunut noitaukko nimeltä Yrjö Taikavuori oli korviaan myöten rakastunut Karroon mutta tämä halusi ainoastaan olla vain pelkkä noitakaveri, ei sen enempää tai vähempää.
Yrjö turhaan elätteli toiveita, että Karro rakastuisi häneen. Vuosi sitten Karro meni liikoja lupaamaan Yrjölle, että he voisivat kesällä tehdä jättiluudalla lomamatkan Jokimaan saarelle joka on Swedulan ja Itämaan välissä.
Yrjö olisi tahtonut käydä Karron kanssa Itämaan pääkaupunki, Tervehdyskoskella, mutta siihen ei Karro suostunut koska hän omien sanojensa mukaan inhoaa Itämaan murretta vaikka hänen isävainaa on lähtöisin kyseisestä maasta.
Karron isä oli kivenkova velho. Hän menehtyi omaan taikaliemeensä, jota hän erehtyi juomaan.
Sitten Karro muutti mumminsa luokse koska äiti tahtoi keskittyä taikomiseen eikä halunnut asua hieman kömpelön tyttären kanssa. Kyllä Karro osaa taikoa hyvin, mutta turhan usein hänelle tulee ylilyöntejä tai kummallisia taikoja.
Hän on muun muassa taikonut itselleen ja mummille eriskummallisen koiran joka häntäänsä heiluttaen taikoo itselleen oikein mehevän ydinluun. Karro on yrittänyt etsiä itselleen velhomiestä mutta turhaan. Hän on saanut aikaiseksi jopa tyttären yhden velhon kanssa mutta velhoukko osoittautui tursakkeeksi. Toinen velhoukko oli liikaa sienien perään.
Kerran sienipöhössä hän oli vetänyt Karroa kädestä niin, että se melkein meni sijoiltaan.
Yhä käsi on kummallisen lötky. Viimeisin pitkäaikaissuhde oli noitaukko Jörky Jörgenssonin kanssa, mutta tämäkin osoittautui tursakkeeksi ja syyllistyi muun muassa taikakasvien varastelijaksi.
Ehkä Yrjöstä olisi tullut hänelle kelpo noitaukko mutta harmi vaan kun Karrolla on liian tiukat kriteerit miesrintamalla.
Viime keväällä kun viime hetkellä Karro perui suunnitelmat ja lupaukset matkustaa jättiluudalla, niin Yrjö pahoitti mielensä. Yrjön kollegat lohduttivat häntä ja sitten hän ihastui toiseen nuorempaan noita-akkaan nimeltä Elli Yrjöntytär eli passeli hänelle, mutta Ellin mielestä Yrjö on liian nössömäinen eikä oikein retkahda häneen, ei millään taikatempulla.
Elli haluaa olla hänelle hyvä ystävä koska Yrjöllä on todella hienoja ha hassuja taikatemppuja.
Toinen hänen kollegoista on muuan Ulla Kiukku. Sukunimi on harhaanjohtava, sillä Ulla ei suinkaan ole kiukkuinen vaan erittäin lempeä ja hänellä on suklaanruskeat silmät. Yrjöä häiritsee Ullan lievä viiksien kasvu, joka johtunee hänen muinaisesta taikaliemien litkimisestä. Viime keväällä Yrjö kävi kylässä Janina Alppilan luona ja he kujeilivat taikasauvoillaan niin, että heiltä molemmilta poistui paidat ja Yrjön G-piste paljastui Janinalle.
Silloin Yrjön haaroista putkahti esiin melkoinen taikasauva, joka sojotti Janinan haaroissa olevaa reikää kohti.
Yrjöstä ja Janinasta voisi tulla oiva pari, mutta Janinalla on jo noitaukko, muuan Topi Salmensauva.
He eivät juurikaan tapaile koska Topi asuu amatöörinoitien asuntolassa eikä noin vain pääse Janinan luokse.
Yrjö, Janina, Topi, Elli, Ulla sekä Annika tapaavat käydä joka torstai vierittämässä kolmen reiän pallukkaa paikkakunnan urheilutalolla. Yrjö tapaa vierittää pallukkaa Ellin kanssa. Janina ja Ulla ovat pallukan vieritys pelikavereita.
Eräänä huhtikuisena päivänä, eikos se ollutkin Ellin syntymäpäivänä, jolloin Yrjö taikoi suuren kertomusvuodatuksen hänen suureen taikakirjaan. Kirja on mahtavampi kuin sininen naamakirja mutta ulkomaan kieltä mongertava naamakirjan haltija, Max Sokervuori on sitä mieltä, että hänen naamakirjansa on mahtavin, joka on tukenut pölvästin pääsyä jättimaan hallitsijaksi, joka kutsuu tietolähteitä valelehteiksi.
Loppu.